Taitouintia rahoitetaan monen tahon toimesta

Taitouintia rahoitetaan monen tahon toimestaTaitouinti on kiehtova ja monelle tuntematon laji, jossa yhdistyvät uinti, tanssi ja voimistelu. Tämän vuoksi se onkin todella monipuolinen harrastus, joka on monellakin eri tapaa terveyden kannalta mainio vaihtoehto. Oli tavoitteena sitten peruskunnon, voimakkuuden ja joustavuuden kasvattaminen ja ylläpitäminen tai luovan ilmaisun kehittäminen koreografian ja tanssin kautta tai yksinkertaisesti hauskanpito ja uusien ihmisten tapaaminen, on taitouinti erinomainen valinta. Jotkut saattavat ajatella taitouinnin olevan lähinnä naisten laji, mutta asian laita ei ole tämä, sillä jo parin vuoden ajan taitouinti on ollut sekä naisten että miesten laji kansainvälisellä tasolla. Suomessa laji on varsin pienelle piirille tuttu, joka on valitettavaa, sillä se asettaa omat haasteensa esimerkiksi rahoituksen keräämiseksi ulkopuolisilta tahoilta.

Taitouintia voi harrastaa silkan hauskanpidon vuoksi, mutta myös ammattilaistasolla kilpaillen. Vaikka taitouinti ei olekaan se kaikkein tunnetuin laji, on sen tukeminen kaikilla mahdollisilla tavoilla tärkeää, jotta laji säilyisi elinvoimaisena ja houkuttelisi puoleensa uusia harrastajia ja kilpatason uimareita. Esimerkiksi taitouinnin valmennustoiminnan pääasiallisia rahoitusmuotoja ovat erilaiset jäsenmaksut, valmennusmaksut, seuran tuki sekä myös omakustannusosuudet, vaikka taitouinnin harrastajalle ja siinä kilpailevalle koituvat kulut pyritäänkin pitämään kohtuullisina. Jos taitouimari haluaa esimerkiksi osallistua jonkun muun uimaseuran valmennusohjelmaan, tulee hänelle silloin ylimääräisiä kuluja. Lisämaksuja syntyy valmentautumisesta, mahdollisista leirikuluista, kilpailumaksuista, matkakustannuksista ja testauksesta, joten kaikenlainen taloudellinen apu ja sponsorisopimukset ovat todella tervetulleita. Suurimmassa osassa seuroja on myös olemassa valmennusrahasto, josta urheilijat voivat anoa itselleen taloudellista apua, jotta omien säästöjen puoleen tai mahdollisuuteen ottaa pikalaina heti ei tarvitsisi kääntyä. Rahoitus onnistuu sitä helpommin mitä paremmin urheilija ui seuraennätyksiä ja menestyy erilaisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kisoissa.

Taitouinnissa ei pääse vaurastumaan kuin ehkä kaikkein terävimmässä kärjessä jos siinäkään, mutta siitä on muuten paljon iloa. Erityisesti terveyden kannalta taitouinnilla on todella positiivinen vaikutus. Taitouinti edistää terveyttä muun muassa seuraavin tavoin:

  • Tehostaa aivojen toimintaa. Aina kun opettelemme ulkomuistista jonkin rutiinin, tekevät aivomme silloin kovasti töitä sen painamiseksi mieleen. Aivojen aktiivinen toiminta ja oman muistin haastaminen on todella tärkeässä asemassa muistin toiminnan kannalta, jolloin mieli pysyy terävänä ja virkeänä vielä vanhemmallakin iällä.
  • Kehittää joustavuutta ja notkeutta. Tutkimukset osoittavat, että taitouintia harrastavat henkilöt sijoittuvat notkeudessa kakkossijalle heti voimistelijoiden jälkeen. Monet taitouinnissa vaadittavista liikkeistä ja rutiineista edellyttävät huippuun hiottua notkeutta, jonka myötä lajin harrastajat ovat tavallisesti äärimmäisen joustavia.
  • Parantaa kestävyyttä. Taitouinnissa etenkin ammattilaistasolla pakerretaan lähes viikon jokaisena päivänä liikkeiden parissa. Suurin osa harjoittelusta tapahtuu luonnollisesti veden ympäröimänä altaassa, mutta noin yksi viidesosa harjoitteluajasta suoritetaan maan kamaralla esimerkiksi juoksemalla ja kestävyyttä nostamalla. Usein ammattilaistason taitouimarit saattavat harjoitella peräti kahdeksan tuntia joka päivä, joka on keskivertourheilijaa enemmän.
  • Vahvistaa ja jäntevöittää kehoa. Vaikka taitouinti saattaa ulkopuolisen silmissä näyttää varsin vaivattomalta ja kevyeltä lajilta, ei se sitä todellakaan ole. Vedessä uimarit liikkuvat 12×12 metrin kokoisessa altaassa, jossa jalat eivät yllä pohjaan. Suurin osa taitouinnin kuvioista sisältää erilaisia käännöksiä, ojennettuja jalkoja, spagaatteja, nostoja ja paljon muita liikkeitä. Uimareiden täytyy jatkuvasti sinnitellä vedessä sopivalla korkeudella siten, että vedessä liikkuminen näyttää siltä kuin se olisi kepeää ja mukavaa. Tämä painovoiman uhmaaminen ilman, että jalat saisivat missään vaiheessa käydä koskettamassa altaan pohjaa, vaatii kuitenkin todella kovaa lihaskuntoa ja vahvoja syviä lihaksia.
  • Hapenottokyky paranee. Taitouintia harrastavista ja siinä kilpailevista suurin osa kykenee pidättämään hengitystä peräti kolmen minuutin ajan. Suurin osa taitouinnin rutiineista kuitenkin edellyttää hengityksen pidättelemistä veden alla noin minuutin verran. Erilaiset mittaukset ovat osoittaneet, että taitouimarit sijoittuvat toiseksi heti pitkänmatkanjuoksijoiden jälkeen hapenottokyvyssä. Tästä on kiittäminen juurikin säännöllistä harjoittelua, jossa hengitystä pyritään pidättelemään veden alla mahdollisimman pitkään.

Reply